7.2.2019

Villa Sininen on siirtynyt Instagrammiin

Laiskistuin viime kesänä kovastikin tähän bloggailuun. 
Koin erityisen hankalaksi kuvien siirtelyn tänne ja kyllähän ajan puutekin vaivasi. 
Oli näet kovasti hommaa 2018 tuolla puutarhassa, kun sen kasvihuoneekin sain.


Olen hiljalleen siirtynyt Instagrammiin.
Anteeksi, etten ole tullut aiemmin maininneeksi! 

Jos olet kiinnostunut Villa Sinisen kuulumisista, 
voit seurata minua Instagrammissa, 
@villasininen

🌸 💜 🌸



En vielä sulje tätä blogia, sillä mistä sitä tietää, koska taas innostun näpyttämään. 

9.6.2018

Kasvimaalla kasvaa

Kiitos lämpimän toukokuun, kasvimaallakin on 
kasvu päässyt hyvään vauhtiin. 


Oregano ponkaisi taas omin voimin ja entistä suurempana "käyntiin". Samoin ruohosipulit.
Valkosipulia kokeilen ihan ekaa kertaa pari rivillistä. Kaksi piskuista lehtikaalia yrittää selvitä hengissä. Salaattia, porkkanaa, retiisiä ja tilliä pitää aina olla muutama. Mangoldia myös.
 Ja tietysti potageriini kuuluvat samettikukat sekä tänä vuonna köynnöskrassi. 
Kerrankin olen ymmärtänyt, mitä sana "muutama" tarkoittaa!

Ruohosipulit ovat tänä vuonna ihan jättikokoa.
Harmitus vain, että kukinnan alettua sato alkaa pikkuhiljaa rupsahtaa.
Kukkavarret ovat huomattavasti lehtivarsia kovempia, 
joten sadonkorjuukin on hiukan hankalaa.
Eipä silti, ovat mielestäni niin kauniita kukkiessaan, 
ettei tulisi mieleenikään mitään laajamittaista sadonkorjuuta 
harrastaa tässä vaiheessa.



Härkäpapu vol2 voi hyvin ja kukkii myös.
Ekan viljelmänhän kaiveli keväällä heti kylvön jälkeen ylös 
harakka tai varis ja pisteli poskeensa. 
Viisastuneena kasvatin vol2:t himassa ja siirsin 
taimina hallaharson alle varttumaan.
Härkäpapu poikkeaa muista pavuista siinä, 
että se kestää vähän kylmempääkin säätä. 

Ja toinen kiva juttu on, että ainakin tämä Witkiem on matala. 
Vain 90 cm. Tosin tänä keväänä, ilmeisesti kuumuuden/kuivuuden
 johdosta, ainakin toistaiseksi kaikki kasvit ovat tuuheita, 
mutta lyhytkasvuisempia kuin normaalisti. 
Tai sitten vaan luulen niin. 


Eniveis, poistin hallaharsot, joita käytin lähinnä helle- ja tuulisuojina, 
pari päivää sitten, kun havaitsin härkisten alkaneen kukkia. 
Hallaa täällä ei liene ollut, vaikkakin yöt ovat olleet todella kylmiä.
 Neljäasteisia aamuja ovat "tietäjät" huudelleet aidan takaa.



Joku laukka tämäkin. En ole ennen nähnyt lavatarhassa, ruohosipulin juuressa.
NÄTTI

Kesäkurpitsaparin pidän vielä harsohupussa. 
Harso kuulema poistetaan vasta, kun alkaa kukkia. 
Vähän luulen, että pian sekin tapahtuu. 
Babyt voivat hyvin, mutteivät vielä köynnöstä. 

Olen kaksi päivää kyhännyt ahkerasti ansaria ja sen sivustaa. 
Tänään ajattelin (niin, AJATTELIN) 
pitää rokulipäivän mm. valokuvauksen merkeissä. 
Saas nährä kui ämmän käy.







5.6.2018

Ja äkkiä olikin June


Toukokuu olikin sitten ihan outo. 
Tunnelma oli päivästä toiseen täysin heinäkuinen.
Siis heinäkuu jossain Välimerellä, sanoisin. 



Yhtään minkään kukinnan perässä ei tahtonut pysyä. 
Kaikkialla pukkaa kasvia ja nuppua. 
Ns. kevät- ja jopa alkukesäkukkijat alkavat olla
tätä kirjoittaessa jo kukkineet. 

Vaaleanpunainen kielo on eräs plänttimme harvinaisuuksista. Sekin "meni jo". 


Ja kuten kerrottu, päivällä uurastivat hikistä hommaansa remppapojat
ja minä pääsin iltaisin lähinnä kastelemaan pintamultia.
Viikonloput toki menivät perspystyssä rikkaruohoja riipien. 

Nyt alkaa patioproggis olla valmis. 
Ansari on pystyssä. Eilen asentuivat automaattiavaajat 
ja kipsaisin IKEAsta ostamassa varjostusverhot. 
50 asteinen kasvihuone kun ei ole kenenkään etu. 

Tässä nyt kuitenkin pieni tunnelmatiiseri viime sunnuntailta. 
Vähänkö oli kuuma päivä?
Toista se on tänään, kun tuuli vie tukan päästä
ja tunkeutuu kylmänä selkärankaan asti. 
Voi kasvipolojani!



Piti ensin olla ostamatta tänä vuonna Mårbackoja. 
Mutta en saanut olluksi. 





24.5.2018

kesä yllätti



Hupsis, tulipa nopeasti
🌸 KESÄ 🌸









Tontilla on riittänyt tekemistä lähes uupumukseen asti. 
Lisähaastetta tuo remppaproggis, joka alkoi kuun alussa, mutta jonka täysryske on ajoittunut tälle viikolle. Päivisin on hommissa tyämiähet ja iltaisin+viikonloppuisin yritän parhaani mukaan puikkelehtia romppeiden seassa ja istutella kasveja ja nyhtää rikkaruohoja. 
Kylläs tiedät, kaikkea mahdollista puuhaa pukkaa just nyt. 

Niin ja tietysti hommia hankaloittaa meidän kolokoira, joka on aivan tohkeissaan remppakamoista ja uusista, mielenkiintoisista (välikaikaisista) koloista. Tee siinä sitten...

Paljastaisinkohan, miltä meillä oikeasti näyttää?
No, tältä:



Zombientappovälineetkin ovat evakossa 😂











14.5.2018

Taimenpoikaset ulkoilee


Nyt täytyy kyllä sanoa, että 
KESÄ YLLÄTTI

Täällähän on ihan täyshelle. 
Nyt menee puutarhurilla sormi suuhun. 
Uskaltaako, vaiko eikö
päästää kasvit ulos? 
Siis ihan multaan saakka. 

Osan olen jo istuttanut äitienpäiväviikonloppuna. 
Daalian ja Gladioluksen juurakot/sipulit oli 
"pakko" laittaa multiin, sillä ulkoilutetut 
versot alkoivat olla liian suuria maitopurkkeihin. 
Ei ole yöpakkasia/halloja tiedossa ainakaan viikkoon. 
Itseasiassa suurin vaara tällä hetkellä 
on liian kuiva pintamaa!

Härkäpavun taimet pääsivät eilen lavan multiin. 
Harson alle, ettei harakat taas pääse tihutöihin.

Loput taimet ulkoilevat varjossa terassilla. 
Ovat nyt olleet pari vuorokautta jo yötäpäivää
ja tuntuvat voivan erinomaisesti.



Kesärkurpitsa, samettikukka ja akileija sulassa sovussa


Kosmos terhakkaana


Samettikukkaa on tänä vuonna useampaa sorttia.
Ja ritarinkannusta ihan liian paljon tulossa.


Tietenkin köynnöskrassia ja hajuhernettä


Aitoelämänlanka on sitä mieltä, että tänään
on hyvä päivä aloittaa kukinta.


Juu niinpä, 
mihinköhän minä näiden kaikkien kanssa oikein joudun.

ps. ihan älyttömän käteviä nuo muovilaarit. 
Pystyy kantamaan just sopivan määrän potteja
eestaas sisään ja ulos. Aurinkoon ja varjoon. 
Sinne ja tänne. 
Laitoin kunkin boxin pohjalle kastelumaton,
joka huolehtii kosteustasapainosta.