24.5.2018

kesä yllätti



Hupsis, tulipa nopeasti
🌸 KESÄ 🌸









Tontilla on riittänyt tekemistä lähes uupumukseen asti. 
Lisähaastetta tuo remppaproggis, joka alkoi kuun alussa, mutta jonka täysryske on ajoittunut tälle viikolle. Päivisin on hommissa tyämiähet ja iltaisin+viikonloppuisin yritän parhaani mukaan puikkelehtia romppeiden seassa ja istutella kasveja ja nyhtää rikkaruohoja. 
Kylläs tiedät, kaikkea mahdollista puuhaa pukkaa just nyt. 

Niin ja tietysti hommia hankaloittaa meidän kolokoira, joka on aivan tohkeissaan remppakamoista ja uusista, mielenkiintoisista (välikaikaisista) koloista. Tee siinä sitten...

Paljastaisinkohan, miltä meillä oikeasti näyttää?
No, tältä:



Zombientappovälineetkin ovat evakossa 😂











14.5.2018

Taimenpoikaset ulkoilee


Nyt täytyy kyllä sanoa, että 
KESÄ YLLÄTTI

Täällähän on ihan täyshelle. 
Nyt menee puutarhurilla sormi suuhun. 
Uskaltaako, vaiko eikö
päästää kasvit ulos? 
Siis ihan multaan saakka. 

Osan olen jo istuttanut äitienpäiväviikonloppuna. 
Daalian ja Gladioluksen juurakot/sipulit oli 
"pakko" laittaa multiin, sillä ulkoilutetut 
versot alkoivat olla liian suuria maitopurkkeihin. 
Ei ole yöpakkasia/halloja tiedossa ainakaan viikkoon. 
Itseasiassa suurin vaara tällä hetkellä 
on liian kuiva pintamaa!

Härkäpavun taimet pääsivät eilen lavan multiin. 
Harson alle, ettei harakat taas pääse tihutöihin.

Loput taimet ulkoilevat varjossa terassilla. 
Ovat nyt olleet pari vuorokautta jo yötäpäivää
ja tuntuvat voivan erinomaisesti.



Kesärkurpitsa, samettikukka ja akileija sulassa sovussa


Kosmos terhakkaana


Samettikukkaa on tänä vuonna useampaa sorttia.
Ja ritarinkannusta ihan liian paljon tulossa.


Tietenkin köynnöskrassia ja hajuhernettä


Aitoelämänlanka on sitä mieltä, että tänään
on hyvä päivä aloittaa kukinta.


Juu niinpä, 
mihinköhän minä näiden kaikkien kanssa oikein joudun.

ps. ihan älyttömän käteviä nuo muovilaarit. 
Pystyy kantamaan just sopivan määrän potteja
eestaas sisään ja ulos. Aurinkoon ja varjoon. 
Sinne ja tänne. 
Laitoin kunkin boxin pohjalle kastelumaton,
joka huolehtii kosteustasapainosta. 












4.5.2018

Huhkikuu


Ei ole otsikossa virhettä! 
Huhtikuun loppu muodostui HUHKIkuuksi. 

Touhua riitti. 
Mm. vadelma-aidat piti raakata. 
Viime vuotisista oksista sai hyvä haketta.

Sitkeästi kävin rikkaruohojen kimppuun, 
tähtäimenäni vuohenputki, mukulaleinikki, voikukka ja "joku"
jonka päättelen olevan rikkaruoho, sillä sitä on ihan joka paikassa. Leviää rönsystämällä laajoiksi läikiksi ja emokasvin juuret ovat syvällä. Tänä kesänä selvitän, mikä se on. 

Niin pitkälle olen mennyt kasvitunnistuksen kanssa, että merkkasin 10 tuntematonta kasvialkua, jotta osaan kesällä katsoa uudestaan, mitä niistä tuli. Otin jopa kuvat versoista, että olen ensi keväänä tietäväisempi.


Tulevan pytingin tieltä piti kaataa
ja tuhota maho luumu. Juurineen.
Se, jos mikä, oli äijähommaa!


Ai että, juuret olivat mehukkaita! 
Sitten antamaan mammalle kielisuudelma, jee!

Kaikenlaisen pakollisen lisäksi 
oli kiirus laitella uudet, talvi-iltoina suunnitellut,
 kukkamaat kuntoon.


Ns. mustikkamaan penkki (siinä mitään penkkiä ollut, mutta nyt on) 
suureni ja pääsi rikkaruohoistaan.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että happamasta maasta tykkäävät 
mustikat siirtyvät syksymmällä toiseen, sopivampaan paikkaan. 

Tähän penkkiin tulee kahden siinä jo olevan pionin 
lisäksi daaliaa, gladioluksia ja muita KUKKIA.
Toinen pioneista on viime vuonna istutettu, 
joten kukkia siihen ei varmaankaan vielä tänä kesänä tule.

Rajaus tehtiin mustilla rajauspaaluilla. Niillä, joita myydään 
suht edullisesti kahden metrin rullissa.
Huolellisesti poistin kaikki rikkaruohot juurineen. 
KAIKKI = eiköhän siinä jo kahden viikon päästä taas rehota....

Omenapuun alla olevaa varjoyrttiä raakasin rajulla kädellä. 
Lähti noin metri ympäriinsä.
Luulin tosiaan olevani todella hurja, kunnes löysin "antiikinaikaisen" kivikehän. 
Mitä ilmeisimmin se  on joskus muinoin toiminut kyseisen rehottajan rajaajana! 
Okei, stoppasin siihen. 


Ajatuksenani on saattaa alue sellaiseksi, että keväisin se täyttyy 
sipulikukkijoista, joidenrontit myöhemmin peittyvät kesäperennojen alle. 

Akileijaa taimitarhassani jo kovasti kasvelee. 
Kurjenpolvet voisivat olla toinen lajike.
Enkä mielestäni repinyt mullista Tähtiputkia, 
joten toivottavasti nekin pääsevät nyt paremmin 
valtaamaan itselleen alaa tästä uutuustarhasta 
(joka saa vielä mehevää multaa kasvuvoimakseen).



Paljastui sellainenkin, että varjoyrtit ovat oikein mieluinen kotoilualusta etanoille.
Hmm... sille asialle pitänee tehdä jotain...










1.5.2018

Ja tapahtui niinä päivinä


Sitten se tuli. Kevät. 
Ihan normaalissa aikataulussa.
Vaikka hätäisimmät eivät meinanneet uskoa.




Kyllä en rupea laittelemaan taas 
näitä samoja kukankuvia vuodesta toiseen!
Mutta kun vuodesta toiseen aiheuttavat
sydämentykytystä ja suurta onnea...

Jänskällä olemme seuranneet, 
kelpaako uusi pönttö kenellekään.


Siinä taisi nyt käydä niin, että 
ensin lukaalista kiinnostui talitintti. Lupaavaa.
Sitten seurasimme ns. "hintahuudantaa", eli 
myöskin sinitiaiset tunsivat vetoa tyylikkäästi
maalattuun omakotitaloon. 
Vaan talitinttipä ajoi ne pois. 
Yhtenä päivänä boxista kuului kovaa 
kolinaa ja nakutuksen ääntä. Olin aivan varma,
että nyt perheenisä se siellä nikkaroi parvisänkyä.
Kun niin touhukkaasti kolosta lentoonkin lähti. 



Mutta sen jälkeen onkin sitten ollut hiljaista.
Kävikö tässä nyt niin, että talitinttipentele
kävi tuhoamassa sinitiaisten pesän?
Sen verran kriminaalilta tuo hemmo näyttää, vai mitä?!






25.3.2018

Tsekking, tsekking


Lähes päivittäin käydään tsekkaamassa
miten kevät edistyy.

No, aika hitaasti!
Mökin kulmilla aurinko on sulattanut lumet, 
portin alla on alvariinsa jäätyvä lätäkkö.
Muuten on hankea vielä kuukausiksi, luulen....


Aidan takaa kuikuilen tulevan kasvihuoneen paikkaa.
Tuosta se alkaa ja tuohon se päättyy... 
Ja silti on vaikea hahmottaa, 
miltä se lopulta näyttää.

Ja onpas nuo lavatkin vempallaan. 
Olen oikein tyytyväinen päätökseen, 
ettemme todellakaan byggaa sitä 
ansaria perustuksineen itse.

Verannalla on inhimillistä nyt, 
kun aurinko saadaan paistamaan sisään
luukuttomista ikkunoista. 
Inhimillistä tarkoittaa, että toistaiseksi 
nollan molemmin puolin. 
Vällyissä tarkenee hetken.