Tapahtuu tapahtuu

Mulla on (valheellinen) tunne, että kaikilla muilla tonteilla tapahtuu nyt paljon enemmän kuin meillä. Esimerkiksi: "Puutarhassani on vain kaksi krookusta, kun naapurilla on vaikka kuinka paljon"

Ei pidä paikkaansa. Mulla on vain kaksi (toinen on liila), mutta naapurilla ei yhtään.


Tai, "Nyt ei tapahdu mitään uutta. Ei mitään uusia kasveja" 

Ei pidä paikkaansa. Kasvimaallekin, lavojen ulkopuoliseen, avoimen mullan alueeseen, ilmestyi mötti poikineen, minkä seurauksena paikka julistettiin suojelualueeksi. 

Kaikista kamalista syksyisistä kidutustoimistani huolimatta mullasta työntyy raparperi. Just oikeeseen kohtaan. Olin vähän salaa toivonut, että se olisi säilynyt hengissä, ja suunnitellut lavatarhan mallinkin sitä silmällä pitäen. 

Jee. Raparperi oli syksyllä hervoton. Varmaan isoäidinaikainen yksilö. Nyt sillä on säädyllinen paikka keittiötarhassani


"Kevät ei etene yhtään. On niin kylmäkin" 

Ei pidä paikkaansa. Etenee se. Pistä lasit päähäs ja kato. 

Siirtolapuutarhassamme on oikea, hunajaa tuottava mehiläisyhteisö, jonka jäsenet ovat ahkerasti työskennelleet meilläkin. Aloittivat lumikelloista (jotka nyt alkavat lakastua) siirtyen seuraaviin kukkijoihin, skilloihin. Niitä on sinisenään nurmikolla, vadelma-aidoissa ja jonkin verran kukkamaallakin. Niin kuin on sitä mukulaleinikkiäkin. Raakasin niitä kovalla kädellä kukkamaasta, sillä ne jos jotkin peittävät alleen ihan kaiken.

"Me ei ehditä eikä saada nyt mitään aikaiseksi"

Haistnyjokukkasii! Viime viikonloppuna tapahtui roppakaupalla. Mm. rakennettiin verantaa kiertävän kivetyksen loppuosa. Ihan ite. Se puuttui jostain syystä, mutta onneksi tontilta löytyi sopivat kivet jatkoksi. Tässä lopputarkastaja työssään. Totesi, että "hyvä tuli". 

Eilenkin saatiin puoliaitaa jo pystyyn parissa tunnissa. Tänään jatketaan ja bonuksena saatetaan riisua ikkunaluukutkin. Sitä paitsi tontilta on hävinnyt kilokaupalla puu- yms. romua. Tosin tuolla kompostin kupeessa on vielä toinen puolisko.

Aidan funktio on pitää tuo meidän lopputarkastaja ihan pihapiirissä, eli pois kasvimaalta, kompostista, naapureita haukkumasta jne. Samalla tarkoitus on luoda ns. "potager tunnelmaa". Saa nähdä. Kyllästetty aita maalataan vasta seuraavana suvena. En tiedä vielä minkä väriseksi. Onko valkoinen liian kova? Tuohon isoon ruukkuun ajattelin laittaa krassia, jotta se voisi kiipeillä aidalla. Jo on akalla haaveet!

Eli kyllä siellä tapahtuu. Pikku hiljaa, mutta tasaisesti.